30

kysymystä vähintään

80 %

läpipääsyraja

50–65 €

pelkkä koe

toistaiseksi

passi voimassa

Keneltä anniskelupassi vaaditaan — ja keneltä ei

Alkoholilaki vaatii, että anniskelupaikassa on luvanhaltijan edustajana paikalla vastaava hoitaja tai muu tehtävään nimetty henkilö aina, kun paikka on avoinna asiakkaille. Hänen on oltava täyttänyt 18 vuotta, ja pätevyys osoitetaan anniskelupassilla tai todistuksella tutkinnosta, joka on sisältänyt vastaavat tiedot. Ehto liittyy siis aukioloon eikä anniskeluaikaan.

Laki ei vaadi passia jokaiselta tarjoilijalta. Tämä on alan sitkein väärinkäsitys, ja se toistuu myös keskustelupalstoilla varmana tietona. Käytännössä vaatimus osuu siihen, joka voi jäädä vuorosta vastuuseen: pienessä paikassa se voi olla lähes kuka tahansa työntekijä, isossa vain osa henkilökunnasta.

Työnantaja voi silti vaatia passia keneltä tahansa, ja moni vaatii. Ravintola-alan työpaikkailmoituksissa se mainitaan tavallisesti etuna eikä ehdottomana vaatimuksena — «anniskelupassi katsotaan eduksi» on vakiomuotoilu. Tiukimmin sitä kysyvät henkilöstövuokrausyritykset ja sesonkipaikat, koska sama työntekijä lähetetään moneen kohteeseen ja hänen on käytävä mihin vuoroon tahansa. Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa passia, ja jos hän maksaa, vastineeksi voidaan edellyttää sitoutumista määräajaksi.

Mitä kokeessa kysytään

Koe perustuu Lupa- ja valvontaviraston anniskeluohjeeseen, ja sisältö on rajattu neljään asetuksessa nimettyyn aiheeseen. Muuta ei kysytä, joten koko alkoholilakia ei kannata opetella ulkoa.

Yksi rajaus on juuri nyt poikkeuksellinen. Virasto suosittaa, ettei anniskelupassikokeessa kysytä markkinoinnista ennen kuin anniskeluohje on päivitetty 3.7.2026 voimaan tulleen lakimuutoksen mukaiseksi. Ohje on yhä vuodelta 2024 eikä päivitystä ole julkaistu, joten markkinointia ei tällä hetkellä kysytä.

Miten koe menee — jokainen oppilaitos tekee omansa

Asetus asettaa vain vähimmäisvaatimukset: kysymyksiä vähintään 30 ja läpipääsyyn 80 prosenttia enimmäispistemäärästä. Kysymystyyppiä ja koeaikaa ei ole säädetty lainkaan, eikä yhteistä kysymyspankkia ole. Siksi koe näyttää erilaiselta sen mukaan, missä sen tekee.

Käytännön johtopäätös on, ettei kysymysten muotoa kannata opetella vaan sisältö. Monivalinta ja väittämä mittaavat samaa asiaa, ja kumpikin kaataa sen, joka on painanut mieleensä luvut muistamatta, mihin ne liittyvät. Siksi harjoituskokeessa jokaisen vastauksen perässä on perustelu ja lähde — se on ainoa tapa, jolla säännöt jäävät mieleen oikeaan asiayhteyteen.

Kokeen voi tehdä myös venäjäksi

Kielivalikoima on tässä kokeessa laajempi kuin moni odottaa. Lupa- ja valvontaviraston mukaan kokeita järjestetään suomen ja ruotsin lisäksi englanniksi, kiinaksi, italiaksi, turkiksi, venäjäksi, vietnamiksi ja arabiaksi. Kaikkia kieliä ei saa mistä tahansa, vaan valikoima riippuu oppilaitoksesta.

Venäjänkielisen kokeen järjestää Helsingissä Perho PRO. Koe maksaa 55 euroa ja uusinta 40 euroa, se tehdään tietokoneluokassa, kysymyksiä on 32 ja oikein on saatava 26. Aikaa on enintään tunti. Sama oppilaitos järjestää kokeen myös italiaksi.

Mitä anniskelupassi maksaa

Passia ei myönnä viranomainen vaan oppilaitos, ja oppilaitos päättää myös hinnan. Pelkkä koe maksaa tavallisesti 50–65 euroa. Jos haluat koulutuksen samalle päivälle, kokonaisuus maksaa noin 85–155 euroa. Verkossa valvottu koe on kalliimpi kuin paikan päällä tehty, koska valvonta sitoo yhden ihmisen koko ajaksi.

Ravintola-alan opiskelijalle koe on monessa oppilaitoksessa maksuton tai selvästi halvempi. Jos siis suoritat alan tutkintoa, kysy ensin omasta oppilaitoksestasi — ja tarkista samalla, sisältyykö alkoholilain osaaminen jo tutkintoosi. Silloin erillistä passia ei tarvita lainkaan, vaan pätevyyden osoittaa tutkintotodistus.

Kuusi asiaa, jotka menevät useimmin väärin

• ·Luullaan, että passi vaaditaan jokaiselta tarjoilijalta. Laki vaatii sen paikalla olevalta luvanhaltijan edustajalta.
• ·Luullaan, että hygieniapassin kolmen kuukauden siirtymäaika koskee myös anniskelua. Ei koske: vastuuhenkilön pätevyyden on oltava kunnossa ensimmäisestä päivästä.
• ·Sekoitetaan ikärajat. Anniskelussa raja on 18 vuotta kaikelle alkoholille, myös väkeville. Kahdenkymmenen vuoden raja koskee vain vähittäismyyntiä.
• ·Luullaan, että juoman saa viedä terassilta mukanaan. Anniskeltua juomaa ei saa kuljettaa anniskelualueen ulkopuolelle eikä nauttia siellä — ja seuraamus tulee luvanhaltijalle, ei asiakkaalle.
• ·Luullaan, että laki kieltää anniskelun velaksi. Vanha laki kielsi, voimassa oleva ei: luottomyynti on omavalvonnan asia.
• ·Luullaan, että seuraamusportaissa on varoitus. Sitä ei ole. Portaat ovat huomautus, seuraamusmaksu, luvan peruuttaminen määräajaksi ja lopulta pysyvästi.

Todistus, sen säilyttäminen ja voimassaolo

Anniskelupassi ei ole muovikortti, vaikka siitä usein puhutaan korttina. Lupa- ja valvontavirasto antaa oppilaitoksille todistuksen mallipohjat, ja se, minkä saat, on paperinen tai sähköinen todistus. Toimitustapa vaihtelee: osa lähettää sen sähköpostilla muutamassa päivässä, osa kahden viikon kuluessa ja osa postitse.

Tärkein yksityiskohta on tämä: virasto ei pidä rekisteriä suoritetuista anniskelupasseista. Jos todistus katoaa, ainoa paikka, josta kopion saa, on koetta järjestänyt oppilaitos. Lataa tiedosto siis heti talteen — osa oppilaitoksista lähettää latauslinkin, joka vanhenee kuukaudessa.