24,40 %

YEL-maksu työtulosta

19,03 %

aloittava yrittäjä, 48 kk

9 423,09 €

työtulon alaraja

15 481 €

ansioturvan alaraja

Mikä muuttui vuonna 2026

Vuoteen 2025 asti YEL-maksu riippui iästä: alle 53-vuotiaat ja 63 vuotta täyttäneet maksoivat 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiaat 25,60 prosenttia. Vuonna 2026 porrastus poistui kokonaan ja kaikki maksavat saman 24,40 prosenttia. Sama yhtenäistäminen tehtiin palkansaajan TyEL-maksuun.

53–62-vuotiaalle muutos on kevennys, muille pieni korotus. Jos jokin ohje kertoo yhä kahdesta eri prosentista, se on vuodelta 2025 – tämä on vuoden 2026 tavallisin vanhentunut luku verkossa.

Kenen on otettava YEL-vakuutus

Pelkkä yrityksen omistaminen ei riitä vakuuttamisvelvollisuuden perusteeksi: sinun on myös työskenneltävä yrityksessä. Vakuutus otetaan valitsemastasi työeläkeyhtiöstä kuuden kuukauden kuluessa yritystoiminnan alkamisesta.

Osakeyhtiön kohdalla raja on kaksiosainen, ja molempien ehtojen on täytyttävä. Osakkaan on työskenneltävä johtavassa asemassa, ja hänen on omistettava joko yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia osakkeista tai äänivallasta. Näiden rajojen alle jäävä osakas vakuutetaan työntekijänä TyEL:llä.

Vakuuttamisvelvollisuus alkaa, kun yritystoiminta on jatkunut yhtäjaksoisesti yli neljä kuukautta 18 vuoden iän täyttämisen jälkeen ja arvioitu työtulo ylittää 9 423,09 euron alarajan. Yläikäraja on 69 vuotta, ja vuonna 1962 tai sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta. Laskutuspalvelun käyttö ei sinänsä ratkaise asemaa – ratkaisevaa on se, miten työtä tosiasiassa tehdään. Aloittamisen kustannuksista kerrotaan tarkemmin starttirahan yhteydessä.

Paljonko YEL maksaa vuonna 2026

Luvut on pyöristetty täysiksi euroiksi. Aloittavan yrittäjän alennus on 22 prosenttia maksusta ja kestää yhteensä 48 kuukautta. Kuukaudet eivät kuitenkaan katoa, jos yrittäjyys keskeytyy: alennuksen saa jaettuna enintään kahteen erilliseen jaksoon, joten käyttämättä jääneet kuukaudet ovat käytettävissä myöhemmin.

Työtulo ei ole palkka eikä liikevaihto

YEL-työtulo on arvio oman työpanoksesi rahallisesta arvosta: se palkka, joka olisi maksettava ulkopuoliselle, jos tämä tekisi saman työn yhtä ammattitaitoisesti. Se ei ole yrityksen tulos, ei liikevaihto eikä se summa, jonka itsellesi nostat. Tämä on koko YEL-järjestelmän eniten väärinymmärretty kohta.

Työtulon arviointiin on Eläketurvakeskuksen laskentapalvelu, joka yhdistää toimialan mediaanipalkan ja yrityksen liikevaihdon ja antaa suosituksen. Suositukselle jätetään noin 30 prosentin liikkumavara molempiin suuntiin, jotta yrittäjäkohtaiset erot voidaan ottaa huomioon. Suositus ei silti sido: jos työpanoksesi poikkeaa toimialan tavanomaisesta, siitä voidaan perustellusti poiketa. Lopullisen työtulon vahvistaa eläkeyhtiö.

Kolmen vuoden tarkistus – ja mitä vaikeneminen tarkoittaa

Vuoden 2023 uudistuksen jälkeen eläkeyhtiön on tarkistettava työtulo kolmen vuoden välein, jos yrittäjä ei ole itse muuttanut sitä. Käytännössä yhtiö lähettää ehdotuksen, johon on kaksi viikkoa aikaa vastata. Uusi työtulo tulee voimaan ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden alusta.

Vastaamatta jättäminen ei ole veto. Jos yrittäjä ei vastaa, eläkeyhtiö päättää työtulosta käytettävissä olevien tietojen perusteella ja voi korottaa sitä kattoon asti. Korotusta kuitenkin rajoitetaan: yhdessä tarkistuksessa työtulo voi nousta enintään 4 000 euroa, ja kahdessa ensimmäisessä tarkistuksessa yhteensä enintään 8 000 euroa.

Vuoden 2026 alusta voimaan tullut lakimuutos laajensi 4 000 euron katon koskemaan myös vuosina 2023–2025 aloittaneita yrittäjiä, kun heidän työtulonsa tarkistetaan vuosina 2026–2028. Aiemmin tämän joukon ensimmäistä tarkistusta ei rajattu lainkaan.

Mitä työtulo ratkaisee

Eläkettä karttuu 1,5 prosenttia työtulosta vuodessa. Alarajalla se tarkoittaa noin 141 euroa vuodessa: kolmenkymmenen vuoden yrittäjyydestä kertyisi vajaan 4 300 euron vuosieläke. Työkyvyttömyyseläkkeen niin sanottu tuleva aika lasketaan samasta työtulosta, joten matala työtulo pienentää myös sitä pysyvästi.

Kela laskee yrittäjän etuudet vahvistetun YEL-työtulon eikä todellisen tuloksen mukaan. Perusteena on työtulo vakuutuskauden 12 kuukauden ajalta ennen etuuden alkamiskuukautta edeltävää kalenterikuukautta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että korotus näkyy etuuksissa täysimääräisenä vasta noin vuoden kuluttua.

Yksi etu on YEL-vakuutetulla muita parempi. Sairauspäivärahan omavastuuaika on YEL-vakuutetulla yrittäjällä vain sairastumispäivä, kun se muilla on sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Lyhyessä sairastumisessa ero on koko päivärahan verran.

• ·Eläkkeen karttuma, 1,5 prosenttia työtulosta vuodessa.
• ·Sairauspäiväraha – vähimmäismäärä on 2026 noin 32 euroa arkipäivältä, ja matalalla työtulolla päiväraha jää lähelle sitä.
• ·Vanhempainpäivärahat eli raskausraha, erityisraskausraha ja vanhempainraha.
• ·Kuntoutusraha ja työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika.
• ·Pääsy ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan – tästä lisää seuraavassa luvussa.

Työttömyysturva: 15 481 euron kynnys

Tämä on YEL:n jyrkin kohta, ja se yllättää useimmin. Pelkkä YEL-vakuutus ei tuo ansiosidonnaista työttömyysturvaa lainkaan. Sitä varten tarvitaan kaksi asiaa yhtä aikaa: jäsenyys yrittäjäkassassa ja YEL-työtulo, joka on vähintään 15 481 euroa vuodessa vuonna 2026.

Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun yrittäjänä on toimittu vähintään 15 kuukautta edellisten 48 kuukauden aikana ja eläkevakuutus on ollut näiden kuukausien ajan voimassa vähintään mainitulla tasolla. Jaksojen ei tarvitse olla yhtäjaksoisia: kukin vähintään neljän kuukauden jakso kerryttää ehtoa. Tarkastelujakso voi pidentyä enintään seitsemään vuoteen hyväksyttävästä syystä, kuten sairauden, lastenhoidon tai opiskelun vuoksi.

Ehto ei kerry sairauspäivärahan eikä raskaus- tai erityisraskausrahan aikana. Palkansaajakassasta yrittäjäkassaan siirtyneellä on lisäksi jälkisuoja: jos yrittäjyys jää alle 18 kuukauteen, aiemmin kertynyt palkansaajan työssäoloehto on yhä käytettävissä. Ansiopäivärahan suuruuden voi arvioida ansiopäivärahalaskurilla.

Maksaminen ja verovähennys

YEL-maksu on kokonaan vähennyskelpoinen, mutta vain yhtä reittiä kerrallaan. Vähennyksen voi tehdä kolmella tavalla, ja valinta kannattaa tehdä sen mukaan, kumpi verotus on kireämpi.

• ·Elinkeinotoiminnan kuluna lomakkeella 5, jolloin maksu pienentää yrityksen tulosta.
• ·Omassa henkilöverotuksessa muina vähennyksinä puhtaasta ansiotulosta, jolloin hyöty vastaa omaa marginaaliveroprosenttia.
• ·Puolison henkilöverotuksessa samalla tavalla, jos puoliso täyttää verotuksen puolisomääritelmän.
• ·Kahteen kertaan vähennystä ei saa: jos maksu on yrityksen kirjanpidossa mutta vähennetään henkilöverotuksessa, se merkitään lomakkeelle 5 vähennyskelvottomaksi kuluksi.

Maksun voi jakaa 1, 2, 3, 4, 6 tai 12 erään vuodessa. Erien määrä vaikuttaa kokonaishintaan koron kautta, ja edullisin vaihtoehto on maksaa koko vuosi kerralla tammikuussa. Maksamattomalle maksulle kertyy viivästyskorkoa eräpäivästä alkaen, ja muistutuksesta peritään erillinen maksu. Vuosisuunnittelussa YEL kannattaa laskea yhteen ennakkoveron kanssa, koska ne osuvat samaan kassaan.

Joustava YEL-maksu

Maksua voi joustaa vuosittain ilman, että vahvistettu työtulo muuttuu. Ylöspäin voi joustaa 10–100 prosenttia kerran vuodessa. Alaspäin voi joustaa 10–20 prosenttia, mutta enintään kolme kertaa minkä tahansa seitsemän peräkkäisen vuoden aikana. Jousto on voimassa vuoden kerrallaan, ja siitä on ilmoitettava erikseen joka vuosi.

Jousto ei ole mahdollinen, jos vakuutus ei ole ollut voimassa koko vuotta samassa yhtiössä, jos YEL-maksuja on maksamatta, jos saat jo työeläkettä tai jos käytät aloittavan yrittäjän alennusta. Perusmaksu ja jousto eivät yhdessä voi ylittää 214 000 euron ylärajaa.

Tärkein rajaus on tämä: joustaminen ei muuta vahvistettua työtuloa. Sosiaalietuudet lasketaan edelleen vahvistetusta työtulosta, ja jouston vaikutus näkyy vain eläkkeen karttumassa. Hyvänä vuonna ylöspäin joustaminen kasvattaa siis eläkettä, mutta ei sairauspäivärahaa.

Neljä kallista virhettä

Ensimmäinen on työtulon mitoittaminen alarajalle sen vuoksi, että maksu tuntuu suurelta. Se on halpa ratkaisu, jonka lasku tulee myöhemmin ja kerralla: pieni eläke, minimin tuntumassa oleva sairauspäiväraha ja vanhempainraha sekä täysin puuttuva ansioturva.

Toinen on se, ettei työtuloa voi muuttaa takautuvasti. Työtulo vahvistetaan aina eteenpäin, joten sitä ei voi korottaa sen jälkeen, kun olet sairastunut, raskaus on alkanut tai työt ovat loppuneet. Yhdessä Kelan 12 kuukauden tarkastelujakson kanssa tämä tarkoittaa, että tänään tehty korotus näkyy täysimääräisesti vasta noin vuoden kuluttua. Eläkkeen kertymistä ja aukkoja kannattaa katsoa myös eläkkeen aukkojen näkökulmasta.

Kolmas on tarkistusehdotukseen vastaamatta jättäminen. Hiljaisuus ei säilytä vanhaa työtuloa, vaan siirtää päätöksen eläkeyhtiölle.

Neljäs on vakuutuksen ottamatta jättäminen kokonaan. Eläketurvakeskus valvoo vakuuttamista, kehottaa ensin korjaamaan asian ja ottaa lopulta vakuutuksen yrittäjän kustannuksella. Laiminlyönnin ajalta vakuutusmaksu voidaan korottaa jopa kaksinkertaiseksi. Vakuutuksen voi ottaa takautuvasti vain kuluvalle ja kolmelle edelliselle vuodelle – sitä vanhemmalta ajalta eläketurvaa ei ole enää mahdollista kartuttaa millään tavalla.