25,5 %

yleinen ALV-kanta

13,5 %

alennettu 1.1.2026 alkaen

20 000 €

ALV-velvollisuuden alaraja

12.

eräpäivä toisena kuukautena

ALV-kannat 2026

Yleinen kanta nousi 24 %:sta 25,5 %:iin 1.9.2024. Alennettu 14 %:n kanta laski 13,5 %:iin 1.1.2026 lailla 1358/2025, ja samassa yhteydessä yleisradiotoiminta siirtyi 10 %:n kannasta 13,5 %:iin. Alempaan 10 %:n kantaan jäivät enää sanoma- ja aikakauslehdet, sekä painetut että sähköiset.

Nolla ja veroton eivät tarkoita samaa, vaikka laskulla lukee molemmissa nolla euroa veroa. Nollaverokannan myynnistä saa vähentää ostojen ALV:n, verottomasta toiminnasta ei. Siksi vientiä tekevä yritys saa ostojensa veron takaisin, mutta esimerkiksi terveydenhoitopalvelua myyvä ei – verottomassa toiminnassa ostojen ALV jää yrityksen omaksi kuluksi ja siirtyy hintoihin.

Näin ALV lasketaan hintaan

Veron lisääminen on suoraviivaista: verollinen hinta = veroton hinta × (1 + kanta). Sadan euron työ 25,5 %:n kannalla maksaa asiakkaalle 125,50 €, ja veron osuus siitä on 25,50 €.

Veron erottaminen verollisesta hinnasta menee toisin päin, ja tässä kohtaa lasketaan useimmin väärin: 25,5 % ei ole 25,5 % verollisesta hinnasta. Verohallinnon kaava on vero = kanta × verollinen hinta ÷ (100 + kanta), eli 25,5 × 125,50 ÷ 125,5 = 25,50 €. Jos veron laskee suoraan verollisesta hinnasta, tulos on liian suuri noin viidenneksellä.

Erottamisen kertoimet ovat pyöristettyjä: tarkat arvot ovat 25,5 ÷ 125,5 ja 13,5 ÷ 113,5. Yksittäisellä laskulla ero on senttejä, mutta kirjanpidossa kannattaa käyttää kaavaa eikä pyöristettyä kerrointa.

20 000 euron alaraja: kaksi vuotta, ei yksi

Yritys saa myydä ilman ALV:tä vain, jos liikevaihto on enintään 20 000 euroa sekä kuluvana että edellisenä kalenterivuonna. Tämä on 1.1.2025 voimaan tulleen muutoksen tärkein ja vähiten tunnettu kohta: yksi hyvä vuosi tekee yrityksestä ALV-velvollisen myös seuraavaksi vuodeksi, vaikka myynti sitten romahtaisi.

Raja ei myöskään leikkaa myyntiä kahtia. Rajan ylittävä myynti on kokonaisuudessaan arvonlisäverollinen. Jos liikevaihtoa on kertynyt 19 800 euroa ja myyt 210 euron työn, verollista ei ole 10 euroa vaan koko 210 euroa – ja siitä eteenpäin vero on lisättävä jokaiseen laskuun. Rekisteröityminen tapahtuu ylityshetkestä, ei vuoden alusta eikä seuraavan vuoden alusta.

Alarajahuojennus poistui kokonaan 1.1.2025. Aiemmin rajan tuntumassa sai osan tilitetystä verosta takaisin, mikä pehmensi siirtymää; nyt raja on jyrkkä. Kuluttaja-asiakkaille myyvällä se tarkoittaa, että katteesta lähtee ylityksen jälkeen kertaheitolla 25,5 %, ellei hintoja nosteta samassa tahdissa. Hinnoittelu kannattaa siis miettiä ennen rajaa eikä sen jälkeen.

Vapaaehtoinen rekisteröinti

Alarajan alle jäävä voi hakeutua ALV-velvolliseksi vapaaehtoisesti. Alarajaa vapaaehtoiselle rekisteröinnille ei ole, mutta toiminnan on oltava luonteeltaan liiketoimintaa – harrastuksesta tai satunnaisesta myynnistä ei rekisteröidytä. Rekisteröinti alkaa aikaisintaan hakemuksen saapumispäivästä; takautuvasti rekisteriin ei pääse, joten hakemus kannattaa jättää ennen isoja hankintoja eikä niiden jälkeen.

• ·Kannattaa, kun asiakkaat ovat ALV-velvollisia yrityksiä: ne vähentävät veron, joten hinta ei niiden kannalta nouse lainkaan.
• ·Kannattaa, kun alussa on isoja hankintoja – kaluston, laitteiden ja ohjelmistojen ALV:n saa takaisin.
• ·Ei yleensä kannata, kun asiakkaat ovat kuluttajia: veroton hinta on silloin suoraan kilpailuetu.
• ·Tuo mukanaan ilmoitusvelvollisuuden: ilmoitus on annettava jokaiselta verokaudelta, myös silloin kun toimintaa ei ollut lainkaan.

Mistä ALV:n saa vähentää – ja mistä ei

Pääsääntö on yksinkertainen: ostojen ALV:n saa vähentää, jos osto on tehty arvonlisäverollista liiketoimintaa varten. Poikkeukset ovat lyhyt lista, mutta juuri niissä yrittäjä erehtyy useimmin.

• ·Henkilöauto: vähäinenkin yksityiskäyttö poistaa vähennysoikeuden kokonaan, ja myös kodin ja työpaikan väliset ajot lasketaan yksityiskäytöksi. Poikkeuksena autot, jotka on hankittu myytäväksi, vuokrattavaksi, ammattimaiseen henkilökuljetukseen tai ajo-opetukseen.
• ·Pakettiauto, kuorma-auto ja linja-auto: vähennys siltä osin kuin ajoneuvo on vähennykseen oikeuttavassa käytössä. Jako perustellaan ajopäiväkirjalla, joka säilytetään kirjanpidon mukana vähintään kuusi vuotta.
• ·Edustuskulut: ei vähennyskelpoisia lainkaan. Neuvottelukulut ja henkilökunnan yhteiset tilaisuudet ovat eri asia, ja ero kannattaa perustella tositteella.
• ·Yksityiskäyttö ja verottomaan toimintaan tehdyt ostot: ei vähennystä. Sekakäytössä vähennetään vain verollisen toiminnan osuus.

Vähennyksen edellytys on aina asianmukainen lasku myyjältä; pienissä ostoissa riittävät kevennetyt laskumerkinnät. Puuttuva tai puutteellinen tosite on tavallisin syy siihen, että vähennys hylätään jälkikäteen – ja se on myös helpoin virhe välttää.

Verokausi ja eräpäivät

Oletusverokausi on kuukausi. Pidempi verokausi on liikevaihdon perusteella mahdollinen, mutta sitä on haettava erikseen: se ei tule automaattisesti sillä, että liikevaihto on pieni.

Kuukausi- ja neljännesvuosikaudella ilmoitus ja maksu erääntyvät verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä: kesäkuun ALV maksetaan 12. elokuuta, huhti–kesäkuun neljännes samana päivänä. Kalenterivuoden verokaudella eräpäivä on seuraavan vuoden helmikuun viimeinen päivä. Viikonlopulle tai pyhälle osuva eräpäivä siirtyy seuraavaan arkipäivään.

Ilmoitus on annettava jokaiselta verokaudelta, vaikka myyntiä ei olisi ollut lainkaan. Antamatta jätetty ilmoitus johtaa lopulta arvioverotukseen, ja arvion oikaiseminen on huomattavasti työläämpää kuin nollailmoituksen antaminen ajallaan.

Mitä myöhästyminen maksaa

Myöhästymismaksu on 3 euroa jokaiselta myöhästyneeltä päivältä, enintään 45 päivältä – eli enintään 135 euroa. Sen jälkeen maksuun lisätään 2 % myöhässä ilmoitetusta verosta, ja tämä veron määrään perustuva osa on enintään 15 000 euroa verolajilta ja verokaudelta.

Myöhästymismaksu ei korvaa viivästyskorkoa: maksamattomalle verolle kertyy sen lisäksi korkoa eräpäivästä alkaen. Ilmoitus kannattaa siis antaa ajallaan silloinkin, kun rahaa maksuun ei juuri sillä hetkellä ole – maksu syntyy ilmoituksen, ei maksun, viivästymisestä. Maksuun voi hakea maksujärjestelyä OmaVerossa.

EU-kauppa, vienti ja käännetty verovelvollisuus

Yritysmyynti toiseen EU-maahan on 0 %, jos ostajan ALV-tunniste on voimassa ja se on tarkistettu. Tarkistus tehdään komission VIES-palvelussa ja kannattaa tallentaa: jos tunniste osoittautuu virheelliseksi, vero jää myyjän maksettavaksi. Yhteisömyynneistä annetaan lisäksi yhteenvetoilmoitus seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä – se on oma ilmoituksensa, ei osa ALV-ilmoitusta.

Kuluttajamyynti toisiin EU-maihin toimii eri logiikalla. Kun myynti kuluttajille EU:n alueella ylittää yhteensä 10 000 euroa vuodessa, vero maksetaan ostajan maahan sen omalla verokannalla. Käytännössä se hoidetaan Suomesta yhden yhteyspisteen eli OSS-järjestelmän kautta, jolloin jokaiseen maahan ei tarvitse rekisteröityä erikseen.

Vienti EU:n ulkopuolelle on 0 %. Rakennusalan palveluissa taas sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta: veron ilmoittaa ja maksaa ostaja, ei myyjä. Alihankkijana toimivan laskulla lukee tällöin verokannan sijasta viittaus käännettyyn verovelvollisuuteen, ja myynti ilmoitetaan omalla rivillään.

Kevytyrittäjä ja laskutuspalvelut

Laskutuspalvelun kautta työskentelevän ALV riippuu siitä, maksetaanko suoritus palkkana vai työkorvauksena. Palkkana maksettaessa laskutuspalvelu on työnantajan asemassa eikä laskuttaja ole itse ALV-velvollinen. Työkorvauksena maksettaessa kyse on yritystoiminnasta, ja 20 000 euron raja koskee myös kevytyrittäjää.

Sama koskee muitakin velvoitteita: laskujen kulkeminen palvelun kautta ei vapauta YEL-vakuutuksesta eikä ennakkoverosta. Se, mitä laskusta lopulta jää käteen, selviää vasta kun kaikki kolme lasketaan yhdessä – laskusta nettoon käy ketjun läpi kokonaan.